Daily Archives

One Article

Juokseminen/Naisjuoksijat/Urheilijat

Suomen menestyneimmät naisjuoksijat

Posted by Runp on

Kun puhutaan suomalaisista juoksijoista, tulee kaikille mieleen yksi ja sama nimi – Paavo Nurmi (1897–1973). Lentävä suomalainen, joka voitti olympialaiskisat kaatumisesta huolimatta, muistetaan yhä myös maailmalla. Paavo Nurmi voitti kestävyysjuoksun olympiakisat itse asiassa yhdeksän kertaa. Lisäksi hän teki 20 henkilökohtaista ennätystä. Monellekaan suomalaiselle, saati sitten ulkomaalaiselle, ei tule kovinkaan helposti mieleen yhtään suomalaista naisjuoksijaa.

Suomalaisia naisjuoksijoita – onko heitä?

Pikainen tutustuminen suomalaiseen urheilumaailmaan osoittaa, että Suomella toki on naisjuoksijoita, ja jopa menestyneitä sellaisia. Lienee tunnetuin on pikajuoksija ja pika-aitajuoksija Nooralotta Neziri, joka edustaa Jyväskylän Kenttäurheilijoita. Hän on voittanut Suomen 100 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden useina vuosina, ja lisäksi hän on juossut Suomen ennätyksen vuonna 2016. Lukuisia erilaisia palkintoja ja titteleitä voittanut Neziri tunnetaan melko laajasti.

Leena Puotiniemi on maraton- ja kestävyysjuoksija, joka on edustanut Suomea muun muassa Lontoon kesäolympialaisissa vuonna 2012. 

Alisa Vainio

Alisa Vainio on nuori kestävyysjuoksijalupaus, jonka yleisurheiluseura on Lappeenrannat Urheilu-Miehet. Hän on kilpaillut maajoukkuetasolla useissa eri lajeissa, nimittäin jääkiekossa, jalkapallossa, pikaluistelussa ja jääpallossa, jonka kaksinkertainen MM-mitalisti hän on. Lukuisat nuorten SM-mitalit antavat odottaa häntä paljon. Vuonna 2015 Vainio juoksi estejuoksussa ikäluokkansa Euroopan kärkiajan. Olympiamaratoniin hän ei kuitenkaan voinut osallistua vuonna 2015, sillä hän on silloin liian nuori.

Johanna Lehtonen on aktiiviuransa jo päättänyt kestävyysjuoksija, joka on voittanut Suomen mestaruuden 1500 metrillä peräti seitsemän kertaa. Maastojuoksun Suomen mestaruuksia löytyy neljä, 10 000 metrin mestaruuksia on yksi (samoin puolimaratonmestaruuksia) ja 3000 metrin estejuoksun mestaruuksia kaksi. Lehtosella on Suomen ennätys sekä sisä- että ulkoratojen 2000 metrin estejuoksussa.

Laura Manninen, entiseltä nimeltään Laura Markovaara, edustaa Kenttäurheilijat-58 -seuraa. Tämä kestävyysjuoksija aloitti harjoittelun ja kilpaurheilun vasta yli 30-vuotiaana, joten hän on hyvä esimerkki siitä, ettei aiempaa urheilutaustaa välttämättä tarvita. Manninen voittanut valtakunnallisella tasolla kultaa ja mestaruuksia useita kertoja. Vuonna  2016 hän osallistui ensimmäistä kertaa yleisurheilun EM-kilpailuihin, jääden kuitenkin sijalle 35, vaikka paransi omaa ennätystään puolimaratonilla.

Mainittakoon vielä Anniina Kortetmaa ja Aino Pulkkinen, jotka edustavat Jyväskylän Kenttäurheilijoita. Näistä naisista tullaan varmasti kuulemaan vielä lisää.

Juokseminen vaatii kestävyyttä ja paineensietokykyä

Maailman nopein mies eli jamaikalainen Usain Bolt on jo lopettanut kilpailu-uransa. Hänen menestyksensä salaisuudeksi on selitetty miehen pituutta, mikä on miltei 2 metriä (195 cm). Sadan metrin juoksussa pituus ei kuitenkaan merkitse niin paljoa. Asiantuntijat arvelevat, että hyvät hermot ja henkiset voimavarat selittävät lyhyen matkan juoksijoiden menestystä jopa pituutta enemmän, sillä on raskasta juosta useita lyhyitä matkoja peräkkäin, kuten urheilijoiden usein täytyy tehdä. Henkisen kestokyvyn tueksi tarvitaan tietenkin tietyntyyppistä harjoittelua ja asiantuntevaa valmennusta. Esimerkiksi Paavo Nurmesta on sanottu, ettei hän suinkaan ollut Suomen lahjakkain juoksija, mutta valtavan sitoutunut harjoitteluun ja itsensä kehittämiseen. Hän tutki alaa, kokeili aktiivisesti erilaisia harjoitusmenetelmiä ja harjoitteli kovemmin kuin moni muu. Hänen voi siis sanoa pärjänneen sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla. 

Miksi Suomesta ei (enää) tule kuuluisia ja menestyviä juoksijoita? Juoksijan menestykseen vaikuttavat ainakin kolme tekijää oman motivaation lisäksi, nimittäin geenit, kulttuuri ja valmennus. Omiin geeneihin ei tietenkään voi vaikuttaa. Parhaat juoksijageenit löytyvät Karibian saarilta ja Itä-Afrikasta, joissa juoksemisella on pitkät juuret ja vahva rooli paikallisessa kulttuurissa. Suomalainen valmennus on laadukasta ja valmennuksen tueksi on paljon tutkimustietoa, mutta samanlaista roolia juoksu ei ole saanut kulttuurissamme. Juoksemista ei pidetä yhtä tärkeänä asiana kuin esimerkiksi jääkiekkoa. 

Voiko kuka tahansa oppia juoksemaan?

Käytännössä kuka tahansa voi oppia juoksemaan niin, että pärjää paikalliskisoissa, mutta kansalliselle tasolle on vaikea päästä. Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta, tunnetaanhan kansainvälisesti menestyneitä suomalaisjuoksijoita, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun ilman aikaisempaa urheilutaustaa vasta noin kolmikymppisinä. Vaikka ei menestyisikään, on juokseminen yksinkertainen, mutta nopea ja erittäin tehokas tapa kuntoilla. Tähän terveelliseen harrastukseen ei tarvita kuin juoksukengät. Kestävyyskunto kohenee, kalorit palavat ja stressi helpottuu, kun lähtee kirmaamaan pururadalle tai vaikka metsäpolulle. Tavoitteena voi olla vaikka Helsinki Marathon. Alussa kannattaa kuitenkin ottaa rauhallisesti, mutta jos on sinnikäs, jaksanee jo kolmen kuukauden kuluttua juosta 5 kilometrin matkoja.