Juokseminen/Naisjuoksijat/Urheilijat/Yleistä

Onko lenkkeily raskausaikana turvallinen harrastus?

Posted by Runp on
Raskaana oleva nainen joogaa

Kaupoissa myydään kyllä imetysliivejä äideille, mutta raskausajan urheiluvaatteita on vaikeampi löytää. Liikuntaa kuitenkin pitäisi harrastaa koko raskauden ajan. Usein ajatellaan, että liikuntaa ei kannata aloittaa raskauden aikana, jos ei ole tottunut aikaisemmin harrastamaan liikuntaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan liikunta ja liikuntaharrastuksen aloittaminen (vaikka ihan nollasta) ovat paitsi turvallisia, myös erittäin suositeltavia ideoita. Lenkkeily on turvallista aivan raskauden viime hetkiin saakka. Naisjuoksijat voivat juosta ja hölkätä raskausviikolle 26 saakka, mieluiten tietysti pururadalla tömähdysten välttämiseksi. Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä enemmän kannattaa suosia intervallityyppistä juoksemista, eli sekoittaa kävelypätkiä ja juoksuspurtteja sopivassa suhteessa. Viimeiset viikot ison vauvamasun kanssa kannattaa harrastaa pelkkää kävelyä, vaikka olisi kuinka tottunut juoksija. 

Raskausajan liikunta on turvallista

Liikunnan harrastaminen koko raskauden aikana auttaa kehoa selviämään kaikista rasituksista ja palautumaan synnytyksestä. Jos äiti on terve, liikunnan harrastamiselle ei ole mitään estettä. Liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä, hankaloita synnytystä, pienennä lapsen syntymäpainoa tai vaikuta lapsen henkiseen kehitykseen – kaikki tuollaiset harhaluulot joutavat romukoppaan! Äiti ja lapsi voivat monella tapaa paremmin, jos äiti on harrastanut liikuntaa koko raskauden ajan, parantaahan liikunta verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa. Liikunnan uskotaan myös vähentävän raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa. 

Odottava äiti voi valita melko vapaasti, millaista liikuntaa haluaa harrastaa. Kävely, juoksu, uinti, pyöräily, hiihto, aerobic, tanssi ja lihaskuntoharjoittelu ovat mainioita ideoita. Laitesukellus on ainoita kiellettyjä lajeja. Raskauden puolenvälin jälkeen kannattaa välttää runsasta hyppelyä sisältäviä lajeja tai lajeja, joissa on suuri tapaturma-alttius – esimerkiksi ratsastusta. Tottumattoman liikkujan kannattaa harkita esimerkiksi personal trainerin pakeilla käyntiä, jotta välttyisi virheasennoilta ja niistä mahdollisesti seuraavilta rasitusvammoilta. Virheasentoja voi syntyä, sillä raskaushormonit löystyttävät niveliä samaan aikaan, kun nivelet kuormittuvat painonnousun ja kehon painopisteen muuttumisen myötä. 

Liikuntaa ei pidä harrastaa, jos raskauteen liittyy ennenaikaisen synnytyksen uhan kaltaisia ongelmia, tai esimerkiksi todettu kohdunkaulan heikkous. Näissä asioissa kannattaa kuunnella lääkäriä, joka on todennut ongelman. Mikäli raskaudenaikaiseen liikuntaan liittyy esimerkiksi lepohengenahdistusta tai muita outoja oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin ja kysyä neuvoja liikuntaharrastuksesta ja sen jatkamisesta.

Raskauden loppuvaiheessa liikunta muuttuu kevyemmäksi 

Alkuraskauden aikana liikuntaa voi harrastaa normaaliin tapaan, mutta raskauden loppuvaiheessa liikuntaharrastus muuttuu pakostakin kevyemmäksi. Raskauden alkupuolella olevia naisia koskee sama terveysliikuntasuositus kuin muitakin aikuisia, eli hengästyttävää kestävyysliikuntaa tulisi harjoittaa kaksi ja puoli tuntia viikossa, ja lisäksi lihaskuntoharjoittelua tulisi tehdä kahdesti viikossa. Sykerajoituksia ei ole, mutta tapaturma-alttiita lajeja kuten ratsastusta ja taistelulajeja kannattaa välttää raskauden alusta asti. Raskaana olevalle naiselle ja sikiölle voisi olla vaarallista, jos nainen kaatuisi, putoaisi tai saisi iskun vatsaan.

Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana kannattaa suosia erityisesti peruskuntoa vahvistavia liikuntalajeja, kuten uintia, hölkkäämistä ja pyöräilyä. Lihaskuntoharjoitteluun sopii vaikka saliharjoittelu vapailla painoilla. Pilates ja jooga vetreyttävät ja vahvistavat keskivartaloa, selkää ja rintarankaa, joten joogastudiolle kannattaa poiketa useinkin. 

Raskaana oleva nainen treenaa kuntosalilla

Moni nainen kärsii pahoinvoinnista raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mikä ymmärrettävästi vähentää liikuntahaluja. Puolison tärkeä tehtävä on houkutella odottava äiti lenkkipolulle tai salille. Ulkoilmassa kävely helpottaa oloa, ja jokainen liikuntaan käytetty minuutti helpottaa loppuraskaudesta ja synnytyksestä selviämistä. 

Raskauden toinen kolmannes on sopivaa aikaa spinningille, uimiselle, pururadalla kävelylle, crosstrainingille ja ryhmäjumpille, joissa ei ole nopeita suunnanvaihdoksia. Hyppimistä ja raskaita vatsalihasliikkeitä sisältävät harjoitukset kannattaa jättää väliin. Maltillisilla painoilla voi yhä tehdä lihaskuntoharjoittelua. 

Raskauden viimeinen kolmannes on väsymyksen ja selkäkipujen aikaa. Lähestyvä synnytys saattaa jännittää. Jooga ja muut rentouttavat lajit sopivat raskauden loppumetrien liikunnaksi mainiosti, ja joogasta voi löytää avun synnytyspelkoonkin. Koko tuntia ei kannata maata selällään, sillä se voi aiheuttaa huonon olon. Kokenut joogaohjaaja osaa ottaa huomioon raskauden, ja antaa sopivia liike- ja asentovaihtoehtoja. On olemassa myös äitiysjoogaa, joten kannattaa ottaa selvää, onko omalla paikkakunnalla tällaisia, erityisesti odottaville äideille tarkoitettuja joogatunteja. 

Vesijumppa, sauvakävely ja ylävartalon lihasten kevyt treenaaminen ovat muita sopivia liikuntalajeja viimeisillään raskaana olevalle naiselle. Enää ei kannata juosta tai hölkätä, ja kuntopyöränkin vastuksia on aika laskea. Aerobic ja ponnistuksia sekä vetoja sisältävät urheilulajit saavat niin ikään jäädä tauolle. 

Juokseminen/Naisjuoksijat/Urheilijat

Suomen menestyneimmät naisjuoksijat

Posted by Runp on

Kun puhutaan suomalaisista juoksijoista, tulee kaikille mieleen yksi ja sama nimi – Paavo Nurmi (1897–1973). Lentävä suomalainen, joka voitti olympialaiskisat kaatumisesta huolimatta, muistetaan yhä myös maailmalla. Paavo Nurmi voitti kestävyysjuoksun olympiakisat itse asiassa yhdeksän kertaa. Lisäksi hän teki 20 henkilökohtaista ennätystä. Monellekaan suomalaiselle, saati sitten ulkomaalaiselle, ei tule kovinkaan helposti mieleen yhtään suomalaista naisjuoksijaa.

Suomalaisia naisjuoksijoita – onko heitä?

Pikainen tutustuminen suomalaiseen urheilumaailmaan osoittaa, että Suomella toki on naisjuoksijoita, ja jopa menestyneitä sellaisia. Lienee tunnetuin on pikajuoksija ja pika-aitajuoksija Nooralotta Neziri, joka edustaa Jyväskylän Kenttäurheilijoita. Hän on voittanut Suomen 100 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden useina vuosina, ja lisäksi hän on juossut Suomen ennätyksen vuonna 2016. Lukuisia erilaisia palkintoja ja titteleitä voittanut Neziri tunnetaan melko laajasti.

Leena Puotiniemi on maraton- ja kestävyysjuoksija, joka on edustanut Suomea muun muassa Lontoon kesäolympialaisissa vuonna 2012. 

Alisa Vainio

Alisa Vainio on nuori kestävyysjuoksijalupaus, jonka yleisurheiluseura on Lappeenrannat Urheilu-Miehet. Hän on kilpaillut maajoukkuetasolla useissa eri lajeissa, nimittäin jääkiekossa, jalkapallossa, pikaluistelussa ja jääpallossa, jonka kaksinkertainen MM-mitalisti hän on. Lukuisat nuorten SM-mitalit antavat odottaa häntä paljon. Vuonna 2015 Vainio juoksi estejuoksussa ikäluokkansa Euroopan kärkiajan. Olympiamaratoniin hän ei kuitenkaan voinut osallistua vuonna 2015, sillä hän on silloin liian nuori.

Johanna Lehtonen on aktiiviuransa jo päättänyt kestävyysjuoksija, joka on voittanut Suomen mestaruuden 1500 metrillä peräti seitsemän kertaa. Maastojuoksun Suomen mestaruuksia löytyy neljä, 10 000 metrin mestaruuksia on yksi (samoin puolimaratonmestaruuksia) ja 3000 metrin estejuoksun mestaruuksia kaksi. Lehtosella on Suomen ennätys sekä sisä- että ulkoratojen 2000 metrin estejuoksussa.

Laura Manninen, entiseltä nimeltään Laura Markovaara, edustaa Kenttäurheilijat-58 -seuraa. Tämä kestävyysjuoksija aloitti harjoittelun ja kilpaurheilun vasta yli 30-vuotiaana, joten hän on hyvä esimerkki siitä, ettei aiempaa urheilutaustaa välttämättä tarvita. Manninen voittanut valtakunnallisella tasolla kultaa ja mestaruuksia useita kertoja. Vuonna  2016 hän osallistui ensimmäistä kertaa yleisurheilun EM-kilpailuihin, jääden kuitenkin sijalle 35, vaikka paransi omaa ennätystään puolimaratonilla.

Mainittakoon vielä Anniina Kortetmaa ja Aino Pulkkinen, jotka edustavat Jyväskylän Kenttäurheilijoita. Näistä naisista tullaan varmasti kuulemaan vielä lisää.

Juokseminen vaatii kestävyyttä ja paineensietokykyä

Maailman nopein mies eli jamaikalainen Usain Bolt on jo lopettanut kilpailu-uransa. Hänen menestyksensä salaisuudeksi on selitetty miehen pituutta, mikä on miltei 2 metriä (195 cm). Sadan metrin juoksussa pituus ei kuitenkaan merkitse niin paljoa. Asiantuntijat arvelevat, että hyvät hermot ja henkiset voimavarat selittävät lyhyen matkan juoksijoiden menestystä jopa pituutta enemmän, sillä on raskasta juosta useita lyhyitä matkoja peräkkäin, kuten urheilijoiden usein täytyy tehdä. Henkisen kestokyvyn tueksi tarvitaan tietenkin tietyntyyppistä harjoittelua ja asiantuntevaa valmennusta. Esimerkiksi Paavo Nurmesta on sanottu, ettei hän suinkaan ollut Suomen lahjakkain juoksija, mutta valtavan sitoutunut harjoitteluun ja itsensä kehittämiseen. Hän tutki alaa, kokeili aktiivisesti erilaisia harjoitusmenetelmiä ja harjoitteli kovemmin kuin moni muu. Hänen voi siis sanoa pärjänneen sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla. 

Miksi Suomesta ei (enää) tule kuuluisia ja menestyviä juoksijoita? Juoksijan menestykseen vaikuttavat ainakin kolme tekijää oman motivaation lisäksi, nimittäin geenit, kulttuuri ja valmennus. Omiin geeneihin ei tietenkään voi vaikuttaa. Parhaat juoksijageenit löytyvät Karibian saarilta ja Itä-Afrikasta, joissa juoksemisella on pitkät juuret ja vahva rooli paikallisessa kulttuurissa. Suomalainen valmennus on laadukasta ja valmennuksen tueksi on paljon tutkimustietoa, mutta samanlaista roolia juoksu ei ole saanut kulttuurissamme. Juoksemista ei pidetä yhtä tärkeänä asiana kuin esimerkiksi jääkiekkoa. 

Voiko kuka tahansa oppia juoksemaan?

Käytännössä kuka tahansa voi oppia juoksemaan niin, että pärjää paikalliskisoissa, mutta kansalliselle tasolle on vaikea päästä. Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta, tunnetaanhan kansainvälisesti menestyneitä suomalaisjuoksijoita, jotka ovat aloittaneet juoksuharjoittelun ilman aikaisempaa urheilutaustaa vasta noin kolmikymppisinä. Vaikka ei menestyisikään, on juokseminen yksinkertainen, mutta nopea ja erittäin tehokas tapa kuntoilla. Tähän terveelliseen harrastukseen ei tarvita kuin juoksukengät. Kestävyyskunto kohenee, kalorit palavat ja stressi helpottuu, kun lähtee kirmaamaan pururadalle tai vaikka metsäpolulle. Tavoitteena voi olla vaikka Helsinki Marathon. Alussa kannattaa kuitenkin ottaa rauhallisesti, mutta jos on sinnikäs, jaksanee jo kolmen kuukauden kuluttua juosta 5 kilometrin matkoja. 

Galleria

Galleria

Posted by Runp on

Galleria

Hallitus 12.10.2016
Kevätliittokokous 16.4.2016 Tampereella
Hallituksen kokous 20.2.2016
Eira Laalahden mitalijuhla 7.11.2015, Kuvat Sirkka Ojala
Syysliittokokous 24.10.2015
Hallituksen kokous 16.5.2015
Kevätliittokokous 18.4.2015
Suomenlahden sisaret 7.2.2015
Kevätliittokokous 5.4.2014
Syysliittokokous ja konsertti 12.10.2013
Arkistointipuuhissa 25.6.2013
Kekkonen-ooppera Ilmajoella 8.6.2013
Reservin Upseerien Naisten Perinneliitto ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 13.4.2013
-Seminaariohjelma
Uuden kauden aloitus 12.1.2013 Almassa Seinäjoella
Hallitus 17.11.2012 – järjestäytymiskokous
Syysliittokokous ja runoiltapäivä 13.10.2012
Raatteentie 28.-30.7.2012
Kevätliittokokous 21.4.2012 Kuortaneella
Jääkärit-näytelmä 4.3.2012 Seinäjoella
Hallitus 12.1.2012 Seinäjoella
Hallitus ja teatteria 12.11.2011
Kunniajäsen Vappu Eskola (1920-2011)
Syyskokous Tampereella 15.10.2011
Raija Virkajärven 75-vuotiskahvitilaisuus 7.9.2011
Eira Laalahden 90-vuotisjuhlaseminaari 27.8.2011
Eira Laalahden syntymäpäiväkahvit 28.7.2011
Kevätliittokokous Tuurissa 9.4.2011
Hallituksen kokous 2.4.11 Hotelli Onnentähdessä
Hallitus ja juhlakahvit 12.2.11
“Lapualta Laatokalle” Tampereen tuomiokirkossa 31.10.10
Syysliittokokous 9.10.2010 Lempäälässä
Kunniajäsen Raija Hartikainen (1926-2010)
Hallitus 2010
Perustajajäseniä
Kevätkokous 17.4.2010 Mäntässä
Hallitus 2007-09
Vaihtokokous 7.11.2009 City Hotel Seinäjoella
Syysliittokokous 26.10.2009 Raippaluodossa
Rintamanaisten kesäpäivä 19.8.2009 Mikkelissä
Kirkkokonsertti 6.9.2009 Lakeuden Ristissä
Hallitus 21.8.09 Impivaarassa Seinäjoella
Kevätkokous 18.4.2009 Hämeenlinnassa
Hallitus 14.3.2009 Tampereella
Länsi-Suomen Sotilasläänin vuosipäivä 24.2.2009
“Turkki, muhvi ja korkokengät” 21.2.2009 Seinäjoella
Laulun lumoa, Maria Lund ja Jussi Främling 28.9.2008
Hallituksen kokous Juustoportissa 13.9.08
Muisteloja Pikkupalatsissa 6.9.08
Ahvenanmaan matka 5.-7.8.2008
1. päivä
2. päivä
3. päivä
Hallituksen kokous 27.6.2008 Seinäjoella
Vuosikokous 19.4.2008 Keuruulla
Hallituksen kokous 14.3.2008 Seinäjoella
Kiitosjuhla 2.12.2007 Seinäjoella
Perhemessu 2.12.2007 Seinäjoella
Ylimääräinen vuosikokous 16.9.2007 Tampereella